Salpausselän sillat on hanke, jossa hyödynnetään Lahden vaihtelevia maastonmuotoja ja maaleikkauksia, jotka ovat syntyneet vuosikymmenten saatossa Salpausselän reunamuodostelmaan väylien rakentamisen yhteydessä. Hankkeessa maaleikkausten kohdin ulkoilureitit yhdistetään silloilla. Puurakenteisista silloista muodostuisivat Lahdelle uudet maamerkit sisääntuloväylille. Samalle ne nostaisivat Lahden mainetta puurakentamisen ja puuosaamisen kaupunkina, ja ekologisena rakennusmateriaalina puu korostaisi ympäristökaupunkistatusta ja -osaamista.
Sauli Hirvonen julkaisi siltojen sopivuudesta Lahden maisemaan Lahen Lehessä kaksi artikkelia vuosina 2009 ja 2015. Lisäksi tällä sivustolla julkaistussa artikkelissa hahmotellaan vihersiltaa Mannerheiminkadun yli, mikä olisi osana radanvarren kehittämistä. Tämä esitys on päivitetty tiivistelmä noista kolmesta artikkelista.
Suunnitelma on ladattavissa sivun lopulla pdf-muodossa.
Lahdessa on hyvät ulkoilureitit Salpausselän maastoissa urheilukeskuksessa sekä aivan keskustassa Radiomäellä. Koko keskustaa kiertää oiva Lehmusreitti eri reittivaihtoehtoineen. Viime vuosina näitä reittejä on pyritty korostamaan yhtenäisenä ulkoiluverkostona erilaisten maastossa olevien merkkien avulla ja ulkoilualueiden kartoilla.
Paikat silloille olisivat satamaradalla, Hollolankadulla ja Iso-Paavolankadulla. Kolmen puisen sillan kokonaisuus keskellä kaupunkia luonnossa, toimisivat viheralueiden yhdyslinkkeinä asfaltin ja betonin keskellä. Sillat tukisivat kaupungin keskellä Salpausselän viherkäytävää, sillä nuo paikat ovat osana Lehmusreittiä ja ne voisi linkittää Lahden puuarkkitehtuuripuistoon.
Puuinfon sivuilla kerrotaan puusta siltojen rakennusmateriaalina:
Tutkimusten ja muista maista saatujen kokemusten mukaan puusillat ovat rakennus- ja elinkaarikustannuksiltaan erittäin kilpailukykyisiä. Lisäksi puu on uusiutuva ja kotimainen rakennusmateriaali. Kasvaessaan puu sitoo ilman hiilidioksidia ja materiaalina se varastoi hiiltä.
Puurakentamisen noususta on puhuttu vuosikymmeniä, mutta ainakin Puuinfon tarjoamat tilastot kertovat omalta osaltaan puun käytön vähyydestä siltojen rakentamissa:
“Suomeen rakennettiin vuosina 2010–2014 yh teensä 584 siltaa. Näistä puurakenteisia oli 17. Kaikista tiesilloista puusiltojen osuus on nel jä prosenttia. Kaikkiaan Suomessa on noin 900 puista siltaa. Yhteensä siltoja on 20 000.”
Salpausselän sillat -esitykseen kuuluu myös Mannerheiminkadun vihersilta.
Lahden kaupunki järjesti vuonna 2012 radanvarren suunnittelukilpailun, josta on artikkeli mm. Lahen Lehessä (14.12.2012). Suunnitelmissa huomio kiinnittyi pääasiassa Salpausselän ja radan väliseen alueeseen, jossa nykyisin sijaitsee ratapiha. Kun ratapihan toiminnot siirtyvät alueelta, ts. se puretaan, kasvaa rakennusalan määrä Radiomäen rinteen eteläpuolelle ja jäljelle jäävän rautatien välillä. Suunnitelmissa on ollut monenlaista rakentamista, ja viimeisimpänä tulevaa monitoimihallia on soviteltu alueen länsipuolelle kadun ja radan väliin.
Suuri määrä rakennuksia rinteen ja radan välissä aiheuttaisi sen, että Mannerheiminkatu kulkisi ikäänkuin kuilussa, ja samalla näkyvyys radalta ja etelästä Salpausselälle peittyisi. Niinpä arvokkaan Salpausselän korostaminen voitaisiin toteuttaa viherkäytävällä, joka kulkisi Mannerheiminkadun yli. Ikään kuin maa olisi vyörynyt alas ja tehnyt luiskan kulkua varten. Autoliikenne kulkisi maaluiskan ali tunnelissa.
Näin mäkeä ”ennallistettaisiin”, kun mäen rinne ulottuisi radan varteen saakka, johon se ulottui 1900-luvun alussa. Samalla saataisiin yhtenäinen puistokaistale jatkumaan Radiomäeltä radalle, josta voitaisiin rakentaa radan ali kevyen liikenteen väylä, Radansivukadulle. Näin saataisiin (viher)yhteys Radiomäeltä Launeen perhepuistoon saakka.